Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Biodiesel By "Kemikaaliali" Heikki Vähä

Biodieselin valmistus on ollut meillä Suomenmaassa pienen piirin asiana ja suurimpana syynä on kokemuksieni mukaan ollut vaikea tietojen ja ohjeiden löytäminen. Tällä sivustolla minulla oli tarkoituksena antaa ohjeita, mutta vakavan sairauteni vuoksi joudun nyt rajoittamaan palvelua.

Biodieseliä voidaan valmistaa käytetyistä paistoöljyistä, kalan ja eläinrasvoista ja tietenkin puristetuista puhtaista kasviöljyistä.

Biodieselin valmistus käytetyistä paistoöljyistä on ekologisestikin kestävällä pohjalla. Raaka aine joutuu useimmissa tapauksissa edelleen käsittelemättömänä ongelmajätteeksi. Esteröinnissä käytettävät kemikaalit ovat käsittääkseni luonnossa hajoavia. Lipeä saippuoiden osana, metanoli ja isopropanolialkoholi lasinpesunesteissä. Lisäksi käytettävä metanoli jää suurelta osin biodieselin. tässä tapauksessa metyyliesterin osaksi. Sivutuotteena syntyvän glyseriinin sisältämä metanoli voidaan helposti palauttaa takaisin uudelleenkäytettäväksi. Isopropanolialkoholia tarvitaan ainoastaan titrauksessa 10ml/kerta.

Katselin eri foorumeilta ja tulin itse siihen tulokseen, etten aloittanut hetkeäkään liian aikaisin omaa polttoaineenvalmistusta. Onpahan pienituloisemmankin mahdollisuus jatkaa moottorikulkuneuvojen käyttöä öljyn hinnan noustessa uusiin korkeuksiin.

Tarkoitukseni on myös alkaa kokeilemaan esteröintiä etanolipohjaisena. Etanolin käyttö olisi ekologisempaa verrattuna nykyisin käytössäni olevaan metanoliin. Ongelmana on tarpeeksi väkevän lähelle 100 prosenttisen etanolin saatavuus. Pelkästään tislaamalla ei siihen päästä ja jäljellejääneet 4-5 prosenttia vettä riittävät tärvelemään esteröintiprosessin. Kemiallinen puhdistus, veden sitominen ja uudelleentislaus taas nostavat etanolin hinnan kannattavuusrajan yläpuolelle. Ylikriittisellä  metanolilla ja etanolilla ts. korkeassa lämpotilassa  ja paineessa tapahtuva reaktio on myös, jos se olosuhteet huomioonottaen on mahdollista, kokeilla pienessä mittakaavassa.

Olen laittanut  vebrinkiin biopolttoainesivut, joiden kautta voi myös esittää mieleen tulevia kysymyksiä biopolttoaineista. Pyrin vastaamaan parhaan tietoni mukaan ja tarvittaessa etsiä lisää asiaa koskevia linkkejä ja artikkeleita. Ringissä voin keskustella myös harrastetraktoreista, maamoottoreista sekä vanhoista autoista.

Biodieseliä voi valmistaa myös turpeesta. hakkeesta ja hakkuutähteistä Saksalaisten ennen maiilmansotaa kehittämällä Fisher & Tropsh synteesillä. VTT on myös tutkinut tätä mahdollisuutta uudelleen, vaikka systeemi on ollut esim. Etelä Afrikassa käytossä jo vuosikymmeniä.  Chronen vebbisivuilla on hyvä animaatio prosessista.

Yhdyskuntajätteestä on myös mahdollista valmistaa biodieseliä ja tästäkin Saksalaisella tekniikalla. Forssassa on toiminnassa tällainen konversiolaitos ja raakaaineeksi käyvät vaikka vanhat autonrenkaat, muovit,biojätteet ja käsittääkseni myös puupohjaiset jätteet. Konversiossa lämpötila on rajoitettu, mikä estää Dioksiinien ja Furaanien muodostumisen. Alphakat nimisen firman sivuilla on selostettu konversion sielunelämää ja siellä on myös hyviä kuvia systeemistä.

Noista kuvagalleriassa olevista maamoottoreista osa on entisöity. Osa odottaa vuoroaan ja osa säilytetään löytökunnossa. Periaatteena on ollut, että jos konepeti on kohtalaisen ehyt, eikä siihen ole tehty suuria muutoksia. Porilaiset olivat tullessaan käytännösssä ilman petiä. Samoin tuo viimeisellä sivulla oleva Wikström. Koetan löytää kuvan, joka vastaa sen nykyistä kuntoa. Tuo  lmajäähdytteinen Ares puhdistetaan ja huolletaan. Se ei kaipaa uutta maalipintaa. Konetta on tehty ilmeisen pieni sarja joskus -30 luvulla, koska valmistajaltakaan ei tietoa siitä löydy. Seuraava on pikku Porilainen joka entisöitiin. Polttoaine ja vesisäiliö ovat alkuperäiset. Seuraava on ilmajäähdytteinen Olympia, jota edellinen omistaja oli osittain maalannut. pitäisi löytää keino puhdistaa tuo uusi vihreä. Seuraavana on Kaskisissa tehty GG 25 - 30 heppainen merimoottori, joka oli tarkoitus säilyttää ennallaan. Siihen valoin polttoainepumpun messingistä. Lubrikaatti on myös hukkunut matkan varrella. Kuvaavaa koneen kohdalla oli valmistajan potkurisuositus. Tarvitsee kolmilapaisen metrin halkaisijalla olevan potkurin. sytytys on hehkukuula. Seuraava on taas Porilainen 8 - 10 heppainen kuulamoottori josta peti oli lahonnut pois 

Sitten on kokoelman helmi De Lavalin 1800 luvun loppupuolella valmistama 5 hevosvoiman höuryturbiini ja generaattori. Pienempi 3 hevosvoimainen odottaa vuoroaan. Sen vuosimalli on 1900 +- . Suurin koneemme on Kaskisissa valmistettu 40 heppainen GG. Sillä on kokoa ja näköä, eikä tarvitse entisöintiä. Vesi -ja polttoainepumpun jalka on hukkunut matkan varrella ja pitää ilmeisestikin valaa. Kyllä se rautakin oppii sulaamaan.  Wikströmin kaksisylinterinen on sotavuosilta. Hevosvoimia on 20 - 24. Tällä on aikoinaan pyöritetty kenttäsirkkeliä ympäri Lapin Lääniä jälleenrakennuksen aikana ja on jo neljännellä polvella samassa suvussa. Muistan hämärästi vielä sirkkelin ja pärehöylän joita vikellä käytettiin. pitää lisätä vielä kuva sen nykykunnosta. Lisäsin kaksi kuvaa gallerian viimeiselle sivulle. Nyt esillä on lähtökunto ja viimeinen kuva läpikäydystä koneesta Kuvassa näkyvät leveät petiparrut ovat edelleen paikoillaan uusi terva pinnassa. Pitää vielä lisäillä muutama kone ja järjestää niille sitten kaikille oma albumi. Ei oikein sovi tuonne korujen sekaan. Jos jollakulla on vanha maamoottori  nurkissaan, niin täälläkin olisi hyvä koti sille.


©2019 KemikaaliAlin Biodieselsivusto - suntuubi.com